Miten Suomessa toimivat varainhoitajat sijoittavat kestävästi? | Osa 1

Me SFR:llä näemme kestävän sijoittamisen tärkeänä ilmiönä ja haluamme seurata sen kehitystä niin kotimaisilla, kuin kansainvälisilläkin sijoitusmarkkinoilla. Tänä vuonna olimme mukana toimeksiantajana työntekijämme Reeta Jutilan gradussa, jossa Reeta tutki Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjä.

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa blogisarjaa, jossa Reeta kirjoittaa tutkielmansa tuloksista. Tässä blogissa perehdymme varainhoitajien kestävän sijoittamisen harjoittamisen käytäntöihin ja käymme läpi esimerkiksi suosituimmat kestävän sijoittamisen lähestymistavat ja motivaatiot, minkä lisäksi käsittelemme kestävyyden käsitteen moninaisuutta. 

Kestävä sijoittaminen on nopeasti kasvanut trendi, joka on muodostunut merkittäväksi osaksi moderneja rahoitusmarkkinoita. Se on kehittynyt uskonnollisista ja eettisistä säädöksistä kokonaisvaltaiseksi sijoituskäyttäytymisen ohjaajaksi ja nykyään se nähdään myös tuoton mahdollistajana sekä yhtenä riskien hallintakeinona. Kestävä sijoittaminen kehittyy jatkuvasti ja tällä hetkellä toimiala on suuressa muutoksessa. Kestävään sijoittamiseen liittyy myös haasteita, sillä sen määritelmästä ei olla yksimielisiä, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin tai jopa viherpesuun. Yleisesti suomen kielessä on paljon käytetty termiä vastuullinen sijoittaminen, mutta me SFR:llä näemme, että kestävän sijoittamisen (sustainable investing) termi on kattavampi, minkä vuoksi me käytämme sitä omassa toiminnassamme.

Tutkimuksen tekeminen

Tutkielmani tarkoitus oli selvittää Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjä. Tätä varten laadin kyselyn, jonka lähetin 31:lle Suomessa toimivalle varainhoitajalle. Kyselyn kysymykset käsittelivät monipuolisesti eri tapoja harjoittaa kestävää sijoittamista, sen mittaamista ja siitä kommunikoimista. Kyselyn kaikkiin pakollisiin kysymyksiin vastasi 24 varainhoitajaa, eli vastausprosentiksi muodostui 77,4 %. Vastaajien hallinnoimat varat muodostavat suurimman osan Suomessa varainhoitajien hallinnoitavista varoista. Kyselyssä vastaajat jaettiin kolmeen kategoriaan, joita vertailtiin keskenään. Nämä kategoriat ovat isot varainhoitajat (hoidettava asiakasvarallisuus yli 5 miljardia), keskikokoiset varainhoitajat (hoidettava asiakasvarallisuus 1-5 miljardia) ja pienet varainhoitajat (hoidettava asiakasvarallisuus alle 1 miljardi). 

Kestävän sijoittamisen määritelmä ei ole yksiselitteinen

Useimmat kyselyyn vastanneet kertovat määrittelevänsä kestävän sijoittamisen ESG-faktoreiden avulla ja toteavat, että kestävällä sijoittamisella tarkoitetaan näiden ESG-faktoreiden yhdistämistä sijoituspäätöksiin. ESG on yleinen kestävän sijoittamisen toimialalla käytetty käsite, joka on lyhenne englannin kielen sanoista Environmental, Social ja Governance. Se siis tarkoittaa ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita ja niiden huomioimista. Koska kestävän sijoittamisen käsitteen määritelmät kuitenkin vaihtelevat hieman, voi se aiheuttaa hämmennystä eri toimijoiden välillä. Myös suurin osa kyselyyn vastanneista näkee, ettei sijoittajien ja varainhoitajien välillä aina ole yhteisymmärrystä kestävän sijoittamisen käsitteestä. Siispä olisi tärkeää, että varainhoitajat selkeästi kertovat omista kestävän sijoittamisen käytännöistään ja siitä, miten he määrittelevät kestävän sijoittamisen.

Suurin osa varainhoitajien hallinnoitavasta varallisuudesta on sijoitettu kestävästi

Kaikki kyselyyn vastanneet varainhoitajat harjoittavat kestävää sijoittamista ja lähes jokainen on myös luonut strategian sitä varten. Luonnollisesti tämä on positiivinen asia, sillä se osoittaa, että Suomessa toimivat varainhoitajat ottavat kestävyyden huomioon omassa sijoitustoiminnassaan. Kyselyn perusteella voidaan lisäksi todeta, että suurin osa varainhoitajien hallinnoitavasta varallisuudesta on sijoitettu varainhoitajien omien kestävän sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Vertailtaessa eri kokoisia varainhoitajia keskenään havaitaan, että suurilla varainhoitajilla on yleisesti suurempi osa hallinnoitavasta varallisuudestaan sijoitettu kestävästi, kuin pienillä tai keskikokoisilla varainhoitajilla.

Kestävä sijoittaminen vaatii varainhoitajalta resursseja ja toiminnan organisoimista. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoo, että heillä on jonkinlainen ESG-tiimi tai ESG-komitea ja hieman yli puolet vastaajista kertoo, että heillä on ESG-johtaja, joiden vastuulla on kestävään sijoittamiseen liittyvien asioiden hoitaminen. Useat vastaajat myös kertovat, että heillä on ESG-spesialisteja sijoitustiimeissä auttamassa portfoliomanagereita päätöstenteossa. Kaiken kaikkiaan vastausten perusteella kestävä sijoittaminen vaikuttaa olevan integroitu Suomessa toimivien varainhoitajien sijoituskäytäntöihin, eikä vastuullisuutta nähdä erillisenä sijoituspäätöksistä. 

Varainhoitajat haluavat vaikuttaa positiivisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan

Kestävän sijoittamisen taustalla voi olla useita erilaisia motivaatioita ja kyselyn perusteella suositummaksi Suomessa toimivien varainhoitajien motivaatioksi nousee positiivisen vaikutuksen luominen yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tämän jälkeen seuraavaksi suosituimmat motivaatiot liittyvät tuottojen parantamiseen, riskienhallinnan kehittämiseen, sekä asiakaskysyntään vastaamiseen. Myös regulaatioon vastaaminen ja henkilökohtaisten arvojen mukaan sijoittaminen nostettiin useiden vastaajien toimesta suosituiksi motivaatioiksi harjoittaa kestävää sijoittamista.

Kestävää sijoittamista voi harjoittaa useiden eri lähestymistapojen avulla. Kyselyn mukaan suosituin lähestymistapa on ESG-integraatio, joka tarkoittaa ESG-asioiden ottamista huomioon systemaattisesti ja eksplisiittisesti taloudellisessa päätöksenteossa. Muita suosittuja lähestymistapoja ovat negatiivinen seulonta, aktiivinen omistajuus sekä positiivinen seulonta. Negatiivisessa seulonnassa tietyt sijoituskohteet poissuljetaan sijoitusportfoliosta jonkin määritellyn kriteerin perusteella ja positiivisessa seulonnassa puolestaan sijoituskohteiksi valitaan toimijoita, jotka harjoittavat erinomaisia kestävyyskäytäntöjä. Aktiivinen omistajuus tarkoittaa sitä, että yrityksen osakkeenomistaja pyrkii vaikuttamaan yrityksen käytäntöihin parantaen niin tuottoja, kuin yrityksen kestävyyskäytäntöjä. Näiden strategioiden lisäksi kyselyyn vastanneet varainhoitajat harjoittavat myös muita tunnettuja kestävän sijoittamisen lähestymistapoja.

Kestävä sijoittaminen on helpointa osakesijoituksissa

Kyselyn perusteella suosituin omaisuusluokka kestävän sijoittamisen harjoittamiselle ovat korkosijoitukset, jonka jälkeen tulevat osakesijoitukset, kiinteistösijoitukset ja listaamattomat osake- ja korkosijoitukset. Hyödykkeet ja muut vaihtoehtoiset sijoitukset ovat vähiten suosittuja. Korkosijoitusten suosio hieman yllättää, sillä perinteisesti osakesijoitukset on nähty suosituimpana tapana harjoittaa kestävää sijoittamista, kun taas korkosijoituksia on pidetty haastavina kestävän sijoittamisen kannalta. Vaihtoehtoisten sijoitusten vähäinen suosio ei ole yllättävää, sillä kestävän sijoittamisen käytännöt ovat perinteisesti olleet vähiten kehittyneitä vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Poikkeuksiakin toki löytyy, sillä vaihtoehtoisten sijoitusten omaisuusluokka kattaa suuren määrän erilaisia sijoituskohteita.

Helpointa kestävä sijoittaminen vastaajien mukaan on listatuissa osakkeissa, koska niihin liittyen on tarjolla eniten dataa. Myös korkosijoituksia pidetään helppona omaisuuslajina sijoittaa kestävästi juuri hyvän avoimen datan vuoksi. Kun vastaajia pyydettiin kertomaan, missä omaisuuslajissa kestävä sijoittaminen on vaikeinta, vastaukset vaihtelivat. Useimmiten vastaukseksi ilmoitettiin jokin vaihtoehtoinen sijoituskohde, mutta myös eriäviä mielipiteitä löytyi.

Kestävällä sijoittamisella ylituottoa? 

Akateemisessa kirjallisuudessa vallitsee useita eri mielipiteitä siitä, voiko kestävällä sijoittamisella saavuttaa parempaa taloudellista tuottoa. Tutkimuksia löytyy niin puolesta kuin vastaan, minkä lisäksi useiden tutkimusten mukaan kestävästi sijoittamalla ei ole eroa perinteiseen sijoittamiseen. Suomessa toimivat varainhoitajat suhtautuvat kuitenkin optimistisesti kestävän sijoittamisen kannattavuuteen, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista uskoo, että kestävästi sijoittamalla voidaan saavuttaa ylituottoa pitkällä aikajänteellä.

Kestävä sijoittaminen on siis tärkeä osa Suomessa toimivien varainhoitajien sijoitustoimintaa. Varainhoitajat haluavat vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan positiivisesti ja he uskovat, että sijoittamalla kestävästi voidaan saavuttaa ylituottoa pitkällä aikavälillä. Kestävä sijoittaminen otetaan vakavasti ja sen vuoksi sen kehittämiseen käytetään resursseja, mutta käytettävien resurssien määrä vaihtelee eri varainhoitajilla. 

Seuraavassa blogisarjan osassa käsitellään kestävyyden mittaamista ja sitä, kuinka varainhoitajat kommunikoivat kestävän sijoittamisen käytännöistään. Jos kiinnostuit aiheesta, koko graduni on avoimesti luettavissa täällä.

Olen tehnyt graduni tuloksista tiivistelmän Power Point -muodossa ja jos haluaisit sen itsellesi, voit pyytää sen lähettämällä sähköpostia minulle.