Kuluva vuosi on osoittautunut yllätykselliseksi ja monikaan meistä ei olisi kevään alkaessa osannut arvata miltä maailma näyttäisi vuonna 2020 pandemiaksi määritellyn Covid-19 epidemian vähittäisen talttumisen myötä.
Virustutkijat, viranomaiset, terveydenhoito ja lääketeollisuus ovat kyenneet monista vaikeuksista huolimatta vastaamaan pandemian asettamaan haasteeseen. Covid-19-rokotukset muuttivat merkittävästi pandemian kulkua ja pelastivat kymmeniä miljoonia ihmishenkiä maailmanlaajuisesti.
Arvostettu brittiläinen lääketieteen aikakauslehti The Lancet on arvioinut, että rokotteiden riittämätön saatavuus alhaisen tulotason maissa on kuitenkin rajoittanut vaikutuksia, mikä antaa aihetta arvioida kansainvälisen yhteistyön tehokkuutta. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi huhtikuussa 2022, että pandemian seurauksena olisi kuollut noin 15 miljoonaa ihmistä.
Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksesta maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman CO2-päästöt supistuvat pandemian vuoksi 2,6 Gt eli lähes kahdeksan prosenttia vuodesta 2019. Muun muassa lentoliikenteen päästöt pienenivät 60 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjen olisi kuitenkin supistuttava noin kahdeksan prosenttia vuosittain aina vuoteen 2030 saakka.
IEA huomauttaa, että kriisin jälkeinen rebound-ilmiö saattaa olla vaikutuksiltaan suurempi kuin päästöjen vähenemä, mikäli talouden uudelleen käynnistämiseen tähtääviä investointeja ei suunnata puhtaaseen energiaan. Siinä meille kaikille haastetta, varsinkin sijoittajille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa kestävään kehitykseen ohjaamalla
On kulunut runsas vuosi siitä, kun Euroopan unioni otti käyttöön kestävän rahoituksen julkistamista koskevat SFDR asetukset, joissa mm. edellytetään ensimmäistä kertaa, että varainhoitoyhtiöt antavat tietoa sijoitustensa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvistä riskeistä sekä niiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöömme.
Nyt meille on jo tullut tutuksi EU-taksonomia ja siihen liittyvät Euroopan unionin kestävän rahoituksen määritelmät ja kriteerit, joiden avulla voidaan jatkossa tunnistaa kestäväksi katsottavat rahoitus- ja investointikohteet. Tätä kehikkoa tulemme SFR:n tutkimusten ja raporttien valossa seuraamaan entistä tarkemmin. Suuremmat instituutiot kuten eläke- ja vakuutusyhtiöt, säätiöt ja etujärjestöt ovat keskeinen verrokkiryhmä ja esimerkki koko sijoittajayhteisölle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta. Venäjän televisio lähetti presidentti Vladimir Putinin puheen, jossa hän ilmoitti ’erikoisoperaation’ alkamisesta Donbassin alueella. Näiden runsaan viiden kuukauden ajan kestäneen sodan tapahtumien vaikutus jokapäiväiseen työhömme ja arkeen on ollut monella tavoin merkittävä. Ukrainalaisille osoitettu apu ja tuki on ollut tärkeää ja monet ovat osallistuneet henkilökohtaisesti sodasta kärsivien auttamiseen.
Keneltäkään eivät varmaankaan ole jääneet huomaamatta Ukrainan sodan vaikutukset raaka-aineiden ja energian hintoihin ja niiden seurauksena nopeasti kiihtynyt inflaatio. Tähän ovat sekä keskuspankit että markkinat reagoineet jo keväästä alkaen. Nämä ovat asioita, joita onkin syytä seurata tarkkaan, eikä vähiten siksi, että vaikutuksia on havaittavissa kaikissa omaisuuslajeissa.
Odotukset ohjauskoroista, joita Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve – tuttavallisemmin Fed – on viestittänyt aikovansa nostaa inflaation hillitsemiseksi, ovat muuttumassa. Vielä muutama viikko sitten uskottiin siihen, että Fed joutuisi nostamaan korkoja useamman kerran, kunnes inflaatio vihdoin antaisi periksi. Nyt näyttää siltä, että tiukentamista ei voida jatkaa joutumatta taantumaan, ja siten Fedin onkin käännettävä kelkkansa ja jopa leikattava korkoja.
Tämän havainnollistamiseksi uutistoimisto Bloombergin kolumnisti John Authers tarkasteli hiljattain implisiittisiä ennusteita Fed Funds -koroista jokaisen kalenterissa olevan keskuspankin policy meeting kokouksen ajankohdan jälkeen tästä hetkestä tammikuuhun 2024. Kun kaupankäynti futuurimarkkinoilla alkoi 24. kesäkuuta, odotettiin, että korot olisivat nousseet 3,0–3,25 prosentin tasoille vuoden 2024 alkaessa.
Futuurit ovat tätä kirjoitettaessa laskeneet noin 2,6 prosenttiin. Alle kahdessa viikossa markkinat ovat luopuneet ennusteesta pidempään säilyvästä yli 3,0 prosentin korosta, jota on aikaistettu ensimmäisen leikkauksen hetkellä, ja ennustaa paljon aggressiivisempaa leikkausohjelmaa, joka alkaisi jo ensi keväänä. Markkina on tehnyt täyskäännöksen.
Meillä Euroopassa näyttäisi myös käynnissä olevan jotain vastaavaa. Overnight Index Swap markkinoiden implisiittinen ennuste Euroopan keskuspankin tavoitekorosta tämän vuoden loppuun mennessä on jossakin 0,5 ja 1,0 prosentin välillä. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen jälkeen ennuste oli vielä negatiivisella puolella. Kaksi viikkoa sitten Euroopan keskuspankin jyrkemmät odotukset ja yllättävät inflaatioluvut Euroopassa olivat nostaneet ennusteen lähes 1,25 prosenttiin. Nyt markkinat tuntuvat päättäneen, että tänä vuonna koronnostot jäisivät kahteen kertaan ja ohjauskorko nousisi noin 0,75 prosenttiin.
Korkomarkkinat, jotka tarjoavat vaihtoehtoja inflaatioennusteiden suhteen, ovat myös tehneet käännöksen aiemmin keväällä. Joukkovelkakirjamarkkinoilta johdetut USA:n inflaation ’break-even’ tasot eivät ole nyt korkeampia kuin vuosi sitten, huolimatta sen jälkeen ilmaantuneista inflaatiopeikoista. Samaan aikaan Commodity Research Bureau Raw Industrials -indeksi, joka seuraa hyödykkeitä joita ei ole saatavilla futuurimarkkinoilla – toimien siksi hyvänä inflaatiopaineen mittarina, on osoittanut lähes täsmälleen samaa. Noustuaan jatkuvasti maaliskuusta 2020 Covid-pandemian myötä, RIND kääntyi hiljattain jyrkästi laskuun.
Keskuspankkien pitäisi tietenkin olla kriittisiä omien laskelmiensa suhteen. Covid-pandemian rajoitustoimenpiteiden käynnistämän syklin nopeus vaikeuttaa toki laskelmia. Nyt voi olla järkevä kanta olettaa, että inflaatio on hinnoiteltu riittävästi, ja on aika alkaa huolehtia taantumasta. Mutta tällaisella näkökannan muutoksella on seurauksia.
Maailman kenties tärkeimmän hyödykkeen, öljyn, hinta laski alle 100 dollariin tynnyriltä, kun markkinat alkoivat diskontata ajatusta heikommasta kysynnästä tulevaisuudessa. Samaan aikaan dollari-indeksi, joka mittaa globaalin varantovaluutan vahvuutta muiden tärkeimpien valuuttojen koria vastaan, nousi korkeimmilleen 20 vuoteen ja ylitti 106 indeksipistettä.
Dollari ja öljy ovat pitkään korreloineet käänteisesti. Tämä johtunee suurelta osin siitä, että öljy on hinnoiteltu dollareissa, joten öljyn heikkeneminen tekee dollarista arvokkaamman ja päinvastoin. Siinäkin meille mielenkiintoista seurattavaa lähikuukausina.
Hyvää loppukesää ja syksyn odotusta!
