Me SFR:llä näemme kestävän sijoittamisen tärkeänä ilmiönä ja haluamme seurata sen kehitystä niin kotimaisilla, kuin kansainvälisilläkin sijoitusmarkkinoilla. Tänä vuonna olimme mukana toimeksiantajana työntekijämme Reeta Jutilan gradussa, jossa Reeta tutki Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjä. Tämä kirjoitus on toinen osa blogisarjaa, jossa Reeta kirjoittaa tutkielmansa tuloksista. Blogisarjan ensimmäisen osan löydät täältä.
Tässä blogissa perehdymme kestävyyden mittaamiseen ja siitä raportoimiseen. Kerromme, miten varainhoitajat kommunikoivat kestävän sijoittamisen käytännöistään ja käsittelemme siihen liittyen esimerkiksi YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittamista, erilaisia kestävän sijoittamisen aloitteita sekä ESG-reittauksia.
Sijoituskohteiden kestävyyden mittaaminen on haastavaa, sillä sille ei vielä ole olemassa virallisia standardeja. Suurin osa kyselyyn vastanneista varainhoitajista on samaa mieltä ja nostaa esille kestävyyden moninaisen käsitteen ja sen mittaamisen metodologioiden vaihtelevuuden. Suurimmiksi haasteiksi mittaamisessa varainhoitajat ilmoittavat datan saatavuuden, sekä sen vertailtavuuden. Myös kestävästä sijoittamisesta raportoidessa suurimmat haasteet liittyvät dataan ja erityisesti sen kattavuuden sekä saatavuuteen.
Miten varainhoitajat sitten mittaavat sijoitustensa kestävyyttä?
Kyselyn perusteella varainhoitajat mittaavat sijoitustensa vastuullisuutta ja kestävyyttä monin eri tavoin. Useimmiten varainhoitajat käyttävät eri palveluntarjoajien ESG-reittauksia ja hiilijalanjälkimittareita toiminnassaan, mutta myös muuta ulkoista dataa liittyen esimerkiksi kiistanalaisiin aseisiin ja ympäristöön käytetään. Suosituimmat ulkoisen datan lähteet ovat MSCI, Morningstar ja Sustainalytics, mutta suosituin yksittäinen datalähde on kuitenkin oma sisäinen data. Vertailtaessa eri kokoisia varainhoitajia voidaan todeta, että suuret varainhoitajat käyttävät useampia datalähteitä prosesseissaan, kuin keskikokoiset tai pienet varainhoitajat.
ESG-reittaukset (ESG-ratings) ovat yksi suosituimmista tavoista arvioida yritysten ja rahastojen kestävyyttä ja vastuullisuutta. Yleisesti ESG-reittaukset luodaan arvioimalla lukuisia sijoituskohteen ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinnollisiin liittyviä tekijöitä ja sen jälkeen muodostamalla näistä kokonaisarvosana. Lukuiset eri toimijat myöntävät ESG-reittauksia ja ongelmaksi onkin muodostunut niiden käyttämät erilaiset metodologiat, minkä vuoksi eri toimijoiden reittauksia ei voi helposti vertailla keskenään. ESG-reittausten lisäksi myös erilaiset hiilijalanjälkimittarit ovat suosittuja tapoja mitata sijoituskohteen kestävyyttä erityisesti ympäristön kannalta. Myös niitä on kritisoitu, sillä hiilijalanjäljelle ei ole vielä olemassa virallista mittaustapaa ja siispä eri toimijoita on haastava vertailla keskenään.
Lähes jokainen varainhoitaja on allekirjoittanut YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet
Väärinymmärrysten välttämiseksi on tärkeää, että varainhoitajat kommunikoivat läpinäkyvästi kestävän sijoittamisen käytännöistään. Yksi tapa kertoa sitoutumisesta kestävään sijoittamiseen on allekirjoittaa YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (The Principles for Responsible Investment, tai lyhennettynä PRI), jolloin toimija sitoutuu muun muassa kehittämään kestävän sijoittamisen käytäntöjään ja raportoimaan julkisesti näiden implementoinnista toiminnassaan. Kyselyn perusteella lähes jokainen vastaaja on allekirjoittanut nämä periaatteet. Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittamisen lisäksi Finsifin, eli Finland’s Sustainable Investment Forum ry:n jäsenyys on yleinen tapa viestiä omasta sitoutumisestaan kestävään sijoittamiseen. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista on Finsifin jäseniä. Täytyy kuitenkin huomata, että PRI:n allekirjoittaminen tai Finsif:in jäseneksi liittyminen ei automaattisesti tarkoita, että varainhoitaja toimii kestävällä tavalla.
Kestävän sijoittamisen aloitteet ja muut sitoumukset suosituimpia suurten varainhoitajien keskuudessa
Kestävän sijoittamisen kasvattaessa suosiotaan erilaisia siihen liittyviä aloitteita on syntynyt. Nämä aloitteet tarjoavat informaatiota kestävyydestä ja sitoutumalla niihin sijoittajat ja varainhoitajat viestivät omista tavoitteistaan vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyen. Erilaisia aloitteita löytyy lukuisia ja suurin osa niistä keskittyy vain yhteen tavoitteeseen, esimerkiksi ympäristöön.
The Net-Zero Asset managers -aloite on suunnattu varainhoitajille ja sen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Hieman yli puolet kyselyn vastaajista on sitoutunut tähän aloitteeseen ja se on yleisempää suurilla varainhoitajilla, kuin keskikokoisilla tai pienillä. Suurin osa vastaajista kertoo lisäksi sitoutuneensa myös muihin aloitteisiin, tämän ollen jälleen suositumpaa isompien varainhoitajien keskuudessa. Näitä aloitteita ovat esimerkiksi Climate 100+, CDP ja Montreal Pledge.
Aloitteiden lisäksi varainhoitajat voivat myös tehdä julkisia sitoumuksia kestävään sijoittamiseen liittyen ja suurin osa vastaajista kertookin omaavan kyseisiä sitoumuksia. Kuten aloitteidenkin kohdalla, tämä on suositumpaa suurten varainhoitajien joukossa. Suurin osa näistä sitoumuksista liittyy ympäristöön, esimerkiksi hiilineutraaliuteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Muutamia hallinnollisiin tekijöihin liittyviä tavoitteita myös ilmoitettiin, esimerkiksi naisten määrän lisääminen hallituksissa, tai sukupuolten välisen palkkaeron pienentäminen.
Läpinäkyvyys kestävyydestä kommunikoimisessa
Koska kestävän sijoittamisen raportoinnin käytännöt eivät ole vielä vakiintuneet, on tärkeää, että varainhoitajat harjoittavat läpinäkyvyyttä toiminnassaan. Yksi tapa läpinäkyvyyden lisäämiseksi on julkaista nettisivuilla tietoa kestävän sijoittamisen toimintatavoista. Yli puolet vastanneista kertoo julkaisevan nettisivuillaan tietoa aktiivisen omistajuuden toteuttamisesta ja noin kolmasosa kertoo ilmoittavansa listan yrityksistä, jotka on poissuljettu heidän sijoitusportfolioistaan. Nämä käytännöt ovat yleisempiä suurten varainhoitajien keskuudessa.
Kestävän sijoittamisen raportoinnista ei tällä hetkellä ole vielä virallista ohjeistusta olemassa, mutta varainhoitajat voivat käyttää erilaisia olemassa olevia raportointiviitekehyksiä apunaan raportoinnissa. Kyselyn perusteella yleisin käytetty raportointikehikko on YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden luoma ohjeistus, minkä jälkeen järjestyksessä seuraavaksi yleisimpiä ovat TCFD, SASB ja GRI. Muutama varainhoitajista ei käytä ollenkaan mitään raportointikehikoita omassa toiminnassaan. Yleisesti voidaan lisäksi sanoa, että suuret varainhoitajat käyttävät erilaisia raportointikehikoita useammin, kuin keskikokoiset tai pienet varainhoitajat.
Kestävyysraporttien auditointi ei tällä hetkellä ole vielä pakollista, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan. Tällä hetkellä alle puolet vastaajista kertoo käyttävänsä ulkoista toimijaa raporttiensa auditoinnissa ja se on yleisempää suurten varainhoitajien keskuudessa.
Voidaankin siis todeta, että tällä hetkellä kestävyyden mittaamiselle tai siitä raportoimiselle ei ole virallisia standardeja, mikä saattaa aiheuttaa haasteita. Varainhoitajat käyttävät useita eri tapoja kestävyydestä kommunikoimiseen ja suuret varainhoitajat toteuttavat sitä monipuolisemmin, kuin pienet tai keskikokoiset.
Seuraavassa blogisarjan osassa perehdytään kestävän sijoittamisen regulaatioon ja viherpesuun, ja varainhoitajien ajatuksiin niihin liittyen. Jos kiinnostuit aiheesta, koko graduni on avoimesti luettavissa täällä.
Olen tehnyt gradustani tiivistelmän Power Point-muodossa ja jos haluaisit sen itsellesi, voit pyytää sen lähettämällä sähköpostia minulle.
