Institutional Investment Services -tutkimuksemme täyttää tänä vuonna 25 vuotta ja juhlistimme sitä torstaina 28.11. iltatilaisuudessa upeassa G18-juhlasalissa. Tilaisuus keräsi yhteen lähes 100 sijoitusalan ammattilaista keskustelemaan instituutiosijoittamisen teemoista. Haluamme vielä kiittää kaikkia osallistuja ja erityisesti yhteistyökumppaneitamme Impact Cubedia ja Suomen Sijoitusmetsiä, jotka olivat mukana luomassa tätä upeaa tapahtumaa.
Ilta oli täynnä inspiroivia keskusteluja ja oivalluksia, kun sukelsimme instituutiotutkimuksen historiaan, vuoden 2024 tutkimukseen, Suomen sijoitusmarkkinoihin sekä tämänhetkiseen geopoliittiseen tilanteeseen. Tässä blogitekstissä jaamme tunnelmia tilaisuudesta ja nostamme esiin tutkimuksen kiinnostavimpia tuloksia.
SFR Research on 1990-luvun alussa perustettu riippumaton tutkimusyhtiö ja tarjoamme laadukkaita institutionaalisen sijoittamisen sekä pääomamarkkinoiden tutkimuksia koko varainhoito- ja sijoittajayhteisön hyödyksi. Arvostettujen tutkimustemme perustana on pitkäjänteisesti rakennettu luottamus ja yhteistyö haastateltavien sijoittajien kanssa. Tutustu kaikkiin tutkimuksiimme täällä!
Kuvat 1 ja 2 - Tunnelmia tilaisuudesta
Institutional Investment Services Programme, eli tutummin ISP-tutkimus, on vuodesta 2000 lähtien säännöllisesti toteutettu syvähaastattelututkimus, johon osallistuu vuosittain noin sata Suomen merkittävintä institutionaalista sijoittajaa. Tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman suomalaisesta instituutiomarkkinasta ja analysoimme siinä esimerkiksi sijoittajien allokaatioita, sijoitusvälineiden käyttöä ja tulevaisuuden trendejä. Lisäksi selvitämme sijoittajien kokemuksia eri palveluntarjoajien toiminnasta sekä syitä varainhoitajavalintojen taustalla.
Tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa ja tehostaa suomalaisia sijoitusmarkkinoita. Haluamme myös auttaa sijoittaja- ja varainhoitoyhteisöä tunnistamaan sijoitusmaailman trendejä, jotta sijoittajien olisi helpompaa löytää itselleen sopivin mahdollinen yhteistyökumppani ja jotta varainhoitajat kykenisivät vastaamaan yhä laadukkaammilla palveluilla sijoittajien tarpeisiin. Voit lukea tutkimuksesta lisää täältä.
SFR Researchin vuotta 2024 ovat värittäneet edistysaskeleet, jotka olemme saavuttaneet ottamalla käyttöön uuden järjestelmän, joka mahdollistaa meille aiempaa laadukkaamman data-analyysin ja korkealaatuisempien raporttien toteuttamisen sijoittaja- ja tilaajayhteisömme käyttöön. Uudet työkalut auttavat meitä vastaamaan entistä paremmin alati kehittyvien varainhoitomarkkinoiden haasteisiin. Seuraavaksi tutkimuksen suunnittelusta vastannut Iiro Nikander sekä tutkimuksen teknisestä kehityksestä vastannut Charlotta Littow nostavat esiin tämän vuoden tutkimuksen tärkeimpiä havaintoja:
"Vuonna 2024 moni haastateltava näki lisätarvetta Suomen rajojen ulkopuoliselle hajautukselle, mutta samalla osa uskoi suomalaisten osakkeiden viimeaikaisen heikon menestyksen tarjoavan houkuttelevan paikan lisätä kotimaisten osakkeiden osuutta. Useat sijoittajat kokivat pohjoisamerikkalaisten osakkeiden tarjoavan kiinnostavia mahdollisuuksia, mutta kasvanut huoli nykyisten arvostustasojen kestävyydestä ja konsentraatioriskeistä liittyen Magnificent-7 yhtiöihin nousi esiin selvästi aiempaa vahvemmin. Korkopuolella duraatiota on lyhennetty edellisvuoteen verrattuna ja valtionlainat eivät ole vieläkään nousseet sijoittajien suosioon.
Kaikkein suurimpia vastaajia lukuun ottamatta pääomasijoitusten allokaatioissa nähdään laajalti edelleen nousuvaraa ja Private Equityssä kuusi kymmenestä sijoittajavastaajasta uskoikin tekevänsä lisäyksiä omaisuusluokkaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös Private Debt ja infra nähtiin omaisuusluokkina edelleen houkuttelevilta viime kevään Alternative Managers tutkimustulosten tapaan. Lisäksi uusiutuvan energian kasvupotentiaali ja ympäristövaikutusten huomiointi osana sijoittamista kiinnostivat sijoittajia laajasti.
Palveluntarjoajien keskimääräiset arvosanat vahvistuivat jatkaen pitkän aikavälin trendiä, jossa useampi sijoittaja vaikuttaisi olevan yhä tyytyväisempi saamansa palvelun laatuun. Tämä on tietenkin hyvä asia. Kehityskohtia löytyy muun muassa vastuullisuuden taksonomiaan ja vertailtavuuteen liittyen, mutta kokonaisuutena näemme luottamuksen palveluntarjoajiin olevan tällä hetkellä korkealla tasolla. Samaan aikaan tiukka kilpailutilanne tarkoittaa, että palveluntarjoajan on kyettävä yhä paremmin tunnistamaan kehityskohtansa ja vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin. Kiteytettynä juuri tähän haasteeseen tutkimus antaa työkaluja ja tulokset puhuvat puolestaan kohonneena tyytyväisyytenä.
Olemme nöyrän kiitollisia siitä lämpimästä vastaanotosta, jonka tekemämme muutokset tämän vuoden tutkimuksessa ovat herättäneet raporttiemme lukijoissa. Kaikkein suurin kiitos kuuluu jokaiselle haastateltavalle, joiden ansiosta tutkimusta on mahdollista valitsemallamme henkilöhaastattelujen metodilla toteuttaa. On ilo nähdä, kuinka korkealla pieteetillä instituutiotutkimukseemme vuosittain vastataan ja samaan aikaan, kuinka merkittävässä roolissa se on palveluntarjoajien päätöksenteossa laadun mittarina. Tutkimukseen käytetyllä ajalla siis todella on merkitystä loppusijoittajalle, mikä lämmittää mieliämme."
Kuva 3 - Tilaisuudessa palkitut
Palkitsemme joka vuosi tutkimuksessa parhaiten menestyneet palveluntarjoajat. Jaamme heidät kolmeen eri kategoriaan käyttöasteen ja tuotevalikoiman mukaan. Ryhmässä Large on mukana käyttöasteeltaan suurimmat palveluntarjoajat kun taas Challenger-ryhmässä on palveluntarjoajia, joilla on pienempi käyttöaste tutkimuksessamme. Specialist-ryhmässä taas on palveluntarjoajia, jotka ovat keskittyneet vain yksittäisiin omaisuuslajeihin.
Palkinnot jaetaan tutkimukseen osallistuneiden sijoittajien antamien arvioiden perusteella. Sijoittajat arvioivat palveluntarjoajiaan asteikolla 1–5 eri kriteereissä ja jokaisen sijoittajan arvosanoilla on sama painoarvo riippumatta varallisuuden määrästä tai valitusta varainhoidon mallista. Työeläke-, vahinkovakuutus- ja henkivakuutusyhtiöt eivät anna arvosanoja käyttämistään palveluntarjoajista omien sisäisten toimintamalliensa vuoksi. Lisää metodologiasta voit lukea tutkimuksen sivuilta täällä.
Jaoimme kunniakirjat vuoden 2024 tutkimuksessa menestyneille juhlatilaisuudessamme. Tänä vuonna suurten palveluntarjoajien kategoriassa oli poikkeuksellisesti kolme voittajaa, sillä kolme parasta toimijaa olivat täsmälleen samoissa pisteissä. Platinaa voittivat Danske Bank, Evli sekä Mandatum Asset Management. Pienempien käyttöasteen palveluntarjoajissa voiton vei Handelsbanken, toisella sijalle ylsi United Bankers ja kolmantena oli LähiTapiola. Spesialistiryhmässä jaoimme palkinnon yleispisteiltään parhaalle toimijalle Hamilton Lanelle, joka on tullut tunnetuksi monelle suomalaiselle sijoittajalle etenkin laadukkaana private equity-ratkaisujen tarjoajana.
Jaoimme myös jokaisessa ryhmässä ESG Excellence Awardin. Suurten toimijoiden ryhmässä sen sai SEB, pienempien toimijoiden ryhmässä Handelsbanken ja Spesialisteista Korkia. Lisäksi palkitsimme Nordean menestyksestään Private Equity -sijoituksissa ja eQ:n jaoimme palkinnon korkeimmasta käyttöasteesta vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Voit tutustua kaikkiin palkittuihin tarkemmin täällä.
Juhlatilaisuuden ytimessä olivat kaksi paneelikeskustelua, jotka herättivät vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ensimmäisessä paneelissa pureuduttiin Suomeen sijoituskohteena ja pohdittiin ajankohtaisia kysymyksiä: onko suomalaisten osakkeiden historiallisesti iso allokaatio edelleen perusteltua, ja miksi parhaat teknologiayhtiömme näyttävät suuntaavan ulkomaille? Moderaattorina toimi Hannu Huuskonen SFR:ltä, ja asiantuntijoina paneelikeskustelussa olivat Marie Karlsson (CIO/Head of Nordic, Finnish and Swedish Equities, Nordea Asset Management), Mika Heikkilä (Portfolio Manager, Proprius Partners) ja Youssef Zad (Chief Economist, Suomen Startup-yhteisö).
Kuvat 4 ja 5 - Paneelikeskustelussa Mika Heikkilä, Marie Karlsson ja Youssef Zad. Moderaattorina Hannu Huuskonen.
Keskustelussa nousi esiin suomalaisten osakkeiden viimeaikainen alamäki, joka käynnistyi syksyllä 2021 ja korostui erityisesti syksyllä 2022 alkaneesta pörssikurssien noususta, kun suomalaiset osakkeet jäivät merkittävästi jälkeen pohjoismaisista verrokeistaan. Marien mukaan osakemarkkinamme ovat riippuvaisia vain muutamasta suuresta yhtiöstä ja nosti esiin, kuinka Yhdysvaltojen ”Magnificent 7” -yhtiöiden sijasta meillä onkin ”Terrible 10”, kymmenen suurimman osakkeen vastatessa yli 60 %:ia painorajoitetusta vertailuindeksistämme. Siinä, missä Yhdysvaltain ihmeseitsikko on kasvattanut tuloksiaan ja arvostuskertoimiaan johtaen voimakkaaseen kurssinousuun, on meillä esiintynyt käänteinen ilmiö: moni suurella painolla oleva yhtiö on Suomessa pettänyt tuloskehityksellään, mikä on lisäksi ne ovat palkittu arvostuskertoimien laskulla.
Yhtiökohtaisten tekijöiden lisäksi myös ulkoiset olosuhteet ovat olleet meitä vastaan. Mika arvioi Venäjän merkityksen suomalaisten yhtiöiden tuloksentekokyvylle olleen suurempi, kuin olimme ehkä ajatelleet. Lisäksi hän totesi, että Suomesta puuttuu kasvuyhtiöitä ja huomautti, että monet suomalaiset yhtiöt keskittyvät hyvään osinkojen maksuun, mikä rajoittaa tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja. On myös hyvä huomata, että Suomen pörssi on hyvin vienti- ja teollisuusvetoinen - Euroopan kaksi ja puoli vuotta jatkunut teollisuuden taantuma, meille tärkeä Saksan talouden huono veto sekä Kiinan markkinoiden hyytyminen ovat olleet keskeisessä roolissa heikon tuloskasvun selittäjinä puhumattakaan kotimarkkinoilla jatkuneesta talouden anemiasta.
Teknologia-alan yrityksistä puhuessa Youssef nosti esiin, kuinka haastavaa on kasvattaa suomalaisia yhtiöitä suomalaisella pääomalla Suomen ollessa pääomaköyhä maa ja paikallisten kasvu- ja vc-rahastojen ollessa suhteellisen pieniä. Youssef mainitsi, että suomalaiset kasvuyhtiöt ovat täällä niin pieniä, ettei kansainvälisen VC-sijoittajan kannata perustaa toimintaa tänne, mikä vaikeuttaa yritysten kasvua ja mahdollista pörssilistausta. Tästä huolimatta lupaavimmat kasvuyhtiöt löytävät kyllä tiensä globaaleihin kasvurahastoihin esimerkkeinä ollessa mm. SuperCellin, Ouran ja Woltin. Marie täydensi, että suomalaisten tulisi oppia markkinoimaan paremmin ja olla ylpeitä hyvistä yhtiöistämme. Hän totesi, että meidän kulttuurissamme vahvasti mukana oleva ”Let’s underpromise and overdeliver” ei välttämättä toimi kasvuyhtiöiden myyntiteesinä kovin hyvin.
Paneelin lopussa keskusteltiin vielä Suomen osakemarkkinoiden potentiaalisista tulevaisuuden tuotoista ja niiden houkuttelevuudesta. Hannu Huuskonen alusti aihetta tuotto-odotusmallein, joissa suomalaiset osakkeet vaikuttivat nykyarvostustasoilla houkuttelevilta 8–10 %:n haarukkaan asettuvine pitkän ajan tuotto-odotuksineen. Mika totesi, että suuryritysten rahastossa tulostuotto (tulosten suhde markkina-arvoon) on peräti kahdeksan prosenttia, eikä sellaisia lukemia usein näe. Hänellä ei ole suuria kasvuodotuksia, mutta niitä ei hänen mukaansa väkisin tarvitakaan, jotta nykyiset valuaatiotasot olisivat houkuttelevat. Myös Marien mukaan 8 %:n vuosituotto-odotus on realistinen ja hän lisäsi, ettei näy syytä miksi pohjoismaisen sijoittajan edes pitäisi sijoittaa pohjoismaalaisten osakkeiden ulkopuolelle. Hänen mukaansa pelkkä Suomi ei riitä, mutta pohjoismaiselta tasolta löytyvät kaikki sektorit ja pitkällä aikahorisontilla pohjoismaalaiset yhtiöt ovat tarjonneet hyvää tuottopotentiaalia.
Andreas von der Heide (CEO & Co-Founder, Consilio International) johdatteli meidät illan toiseen paneelikeskusteluun alustuspuheenvuorollaan, jossa hän käsitteli geopoliittisia näkökulmia ja niiden hyödyntämistä paremman päätöksenteon tueksi.
Kuva 6 - Andreas von der Heide
Hän avasi esityksensä tarkastelemalla varakkuuden jakaantumista pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välillä, korostaen tämän merkitystä epävakauksien luojana. Puheenvuoron ytimessä olivat kolme ajankohtaista konfliktia, joilla on merkittävä vaikutus maailmanjärjestykseen: Venäjän hyökkäyssota, Lähi-idän epävakaus ja Taiwanin tilanteen eskalaatio. Esityksessään Andreas esitti kolme avainperiaatetta, jotka sijoittajien tulisi huomioida toiminnassaan: geopoliittisten riskien integrointi sijoitusstrategioihin, joustavuuden vahvistaminen ja portfolioiden monipuolinen hajauttaminen. Näin geopoliittiset riskit voidaan kääntää geopoliittisiksi mahdollisuuksiksi.
Kuvat 7 ja 8 - Paneelikeskustelussa Stefan Löwenthal, Erkki Rusi, Gerard Moerman ja Andreas von der Heide. Moderaattorina Kari Vatanen.
Illan toinen paneelikeskustelu, Adapting to Today’s Geopolitical Realities, tarkasteli ajankohtaisia geopoliittisia haasteita ja niiden vaikutuksia sijoittajan näkökulmasta. Keskustelua moderoi Kari Vatanen (Head of Allocation, Elo) ja paneelissa mukana olivat Andreas von der Heide (CEO & Co-Founder, Consilio International), Gerard Moerman (Head of Fixed Income, LDI and Investment Solutions, Aegon Asset Management), Stefan Löwenthal (Managing Director, Head of Global Multi-Asset, Macquarie Asset Management) ja Erkki Rusi (Executive Director, Head of ETF Distribution, J.P. Morgan Asset Management).
Paneelissa syvennyttiin siihen, kuinka Yhdysvaltain presidentinvaalit voivat merkittävästi muuttaa globaaleja markkinoita. Gerard totesi, että Trumpin valinta ja sitä seuraavat mahdolliset tullimaksut hyödyttävät erityisesti yhdysvaltalaisia osakkeita ja kryptovaluuttamarkkinoita, kun taas Eurooppaan ne vaikuttaisivat negatiivisesti. Hän nosti esille eurooppalaisten korkoinstrumenttien houkuttelevuuden tällaisessa tilanteessa.
Vaikka geopoliittiset jännitteet ja makrotalouden epävakaus aiheuttavat merkittävää markkinoiden heiluntaa ja asettavat haasteita sijoittajille, keskustelussa korostettiin myös niiden tuomia mahdollisuuksia. Salkkujen laaja hajauttaminen ja markkinoiden tehottomuuksien hyödyntäminen nousivat keskeisiksi keinoiksi epävarmuuksien keskellä navigoimiseen.
Tutkimuksemme tarjoaa ainutlaatuista, riippumatonta ja korkealaatuista tietoa Suomen varainhoidon toimialasta sekä sijoittajille, että palveluntarjoajille. Asiakkaamme hyödyntävät raporttejamme monipuolisesti esimerkiksi tuoteportfolion kehittämiseen, palveluiden laadun parantamiseen sekä markkinoiden ymmärtämiseen. Palvelumme auttaa heitä pysymään askeleen edellä kilpailijoita ja tekemään päätöksiä, jotka perustuvat sekä trendeihin, että sijoittajien tarpeisiin.