Pitäisikö institutionaalisen sijoittajan sijoittaa alternatiiveihin?
Vaihtoehtoiset sijoitukset eli alternatiivit voivat tuntua niihin vihkiytymättömälle sijoittajalle epämääräiseltä kokonaisuudelta epälikvidejä ja riskillisiä omaisuuslajeja, joihin perehtyminen vaatisi laajaa ymmärrystä niin markkinoista, omaisuuslajeista kuin palveluntarjoajistakin. Sopivan alternatiiviallokaation määrittäminen ja vieminen sijoitussuunnitelmaan asti voikin vaatia sijoittajalta paljon aikaa ja osaamista.
Alternatiiveja koskevassa sijoitussuunnittelussa ja sopivien palveluntarjoajien valinnassa ei kannata kiirehtiä ja tukena voi olla järkevää käyttää varainhoitajaa tai riippumatonta asiantuntijaa, sillä alternatiivit ovat usein luonteeltaan epälikvidejä ja pitkäaikaisia sijoituskohteita. Tämän vuoksi niitä koskevat allokaatiopäätökset eivät ole muutettavissa yhtä helposti kuin likvidien verrokkien kohdalla.
Mitä syitä eri sijoittajaryhmillä on vaihtoehtoisiin sijoittaessa ja miksi kyseinen omaisuusluokka tuntuu olevan kaikkien huulilla? Tässä blogitekstissä valotamme hyötyjä, joiden perusteella eri sijoittajaryhmät ovat valinneet alternatiiveja salkkuihinsa. Käymme myös läpi, missä tilanteissa alternatiiveihin sijoittaminen ei välttämättä ole sopivin ratkaisu ja milloin alternatiiveihin kannattaa sijoittaa enemmän likvidissä muodossa.
Mitä vaihtoehtoiset sijoitukset ovat?
Vaihtoehtoisilla sijoituksilla tarkoitetaan perinteisten listattujen korko- ja osakemarkkinoiden ulkopuolisia sijoituskohteita. Niiden joukkoon kuuluu laajasti erilaisia omaisuuslajeja, minkä vuoksi on haastavaa keskustella niistä yhtenä omaisuusluokkana. Alternatiiveja voidaan ajatella esimerkiksi seuraavan omaisuuslajikohtaisen jaottelun kautta:
- Private equity ja venture capital (VC): Nämä sijoitukset keskittyvät pääomasijoituksiin yksityisiin yrityksiin, mukaan lukien varhaisen vaiheen pääomasijoitukset (VC), kasvusijoitukset (growth) ja enemmistösijoitukset (buyout).
- Private credit: Tämä luokka sisältää yksityiset lainasijoitukset, kuten mezzanine-rahoituksen (vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen yhdistelmä), senior- ja junior-lainat sekä muut ei-julkisesti noteeratut velkainstrumentit.
- Hedge-rahastot: Hedge-rahastot käyttävät erilaisia sijoitusstrategioita, kuten long/short, markkinaneutraalit, makrostrategiat ja event-driven-strategiat, hyötyäkseen markkinoiden epävarmuudesta ja volatiliteetista.
- Kiinteistösijoitukset: Kiinteistösijoitukset voivat kattaa suorat sijoitukset kiinteistöihin, listatut ja listaamattomat kiinteistörahastot ja -yhtiöt sekä muut kiinteistöihin liittyvät sijoitusinstrumentit.
- Infrastruktuuri: Infrastruktuurisijoitukset sisältävät investoinnit fyysisiin rakenteisiin ja palveluihin, kuten tiet, sillat, satamat, lentokentät ja energiantuotantolaitokset.
- Metsä- ja maatalousmaa: Tähän luokkaan kuuluvat sijoitukset metsiin, jotka tuottavat puuta ja muita metsätuotteita, sekä maatalousmaasijoitukset, joissa maa käytetään esimerkiksi viljan, hedelmien ja vihannesten viljelyyn tai karjan kasvatukseen
- Raaka-aineet: Tähän luokkaan kuuluvat sijoitukset raaka-aineisiin, joita voivat olla esimerkiksi jalo- ja teollisuusmetallit, puolijohteet, maataloustuotteet sekä energian tuotantoon liitännäiset raaka-aineet.
- Muut vaihtoehtoiset: Alternatiivit voivat periaatteessa olla mitä tahansa sijoittajan näkemyksen mukaan sijoittamisen arvoista, joka ei sisälly perinteisiin omaisuusluokkiin. Esimerkiksi kryptovaluutat, taide, design tai muut keräilyharvinaisuudet voidaan lukea osaksi alternatiiveja.
Miksi alternatiivisijoitukset ovat nostaneet suosiotaan?
Alternatiiveja on ollut varsinkin suurimpien sijoittajien salkuissa jo kauan, mutta niiden rooli on muuttunut vuosien varrella. Tutkimusyhtiömme SFR Research on vuodesta 2006 alkaen tutkinut vaihtoehtoisia sijoituksia osana vuosittaista Institutionaalisen sijoittamisen tutkimusta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan huomata, kuinka alternatiivien suosio on kasvanut Suomen sadan suurimman instituutiosijoittajan salkuissa lähes kolmannekseen kokonaisvarallisuudesta. Erityisesti Private Equityn ja Private Creditin määrä salkuissa on lisääntynyt vuosien aikana.
Vuoden 2008 finanssikriisi vaikutti vaihtoehtoisten sijoitusten suosion kasvuun ja herätti myös varainhoitoalan yhtiöt tuomaan uudenlaisia alternatiivisijoituksia markkinoille. Osakkeiden ja riskisten joukkovelkakirjalainojen hinnat laskivat jyrkästi aiheuttaen huomattavia tappioita monelle, mikä sai sijoittajat etsimään vaihtoehtoisia tapoja hajauttaa salkkujaan.
Markkinahäiriön seurauksena muun muassa Yhdysvaltojen keskuspankki FED ja Euroopan Keskuspankki EKP laskivat korkotasojaan jyrkästi historiallisen matalalle tasolle tukeakseen taloutta. Kun korkotaso oli tuotu alas, keskuspankit käynnistivät mittavat elvytysoperaatiot, joiden tavoitteena oli kasvattaa investointi- ja kuluttajakysyntää ja välttää deflaatio. Kriisin jälkeistä elvytystä jatkettiin lopulta aina koronapandemian läpi vuoteen 2022 asti, jolloin inflaatio yllätti keskuspankit.
Matalat korot johtivat tilanteeseen, jossa perinteisten joukkovelkakirjojen tuotto oli erittäin alhainen tehden niistä vähemmän houkuttelevia sijoituskohteita. Niin kutsuttu "hunt for yield" -ilmiö sai sijoittajat etsimään korkeampaa tuottoa tarjoavia sijoituskohteita likvidin markkinan ulkopuolelta, kuten kiinteistöistä, pääomasijoituksista, infrastruktuurista tai esimerkiksi metsäsijoituksista. Vaihtoehtoiset sijoitukset tarjosivat siis sijoittajille houkuttelevia tuottoja samalla mahdollistaen hajautusta perinteisten omaisuuslajien heilunnasta.
Miksi institutionaaliset sijoittajat sijoittavat alternatiiveihin?
Tutkimusyhtiömme SFR Research toteutti keväällä 2024 erillisen tutkimuksen alternatiivisijoittamisesta ja selvitti siinä muun muassa alternatiivisijoitusten merkitystä sijoitussalkuissa. Tutkimukseen osallistui laaja joukko Suomen ammattimaisimpia alternatiivisijoittajia. Voit lukea tutkimuksesta lisää täältä. Alla olevassa kuvaajassa on esitettynä, millaista roolia alternatiivisijoitukset pääasiassa näyttelevät vastaajien salkuissa.
(Lähde: SFR – Alternative Managers Programme 2024. Scale: 1 = Not important, 5 = Very important)
Seuraavaksi esittelemme muutamia tärkeimpiä nostoja alternatiivisijoittamiseen liittyen.
Alternatiivimarkkinan erityispiirteitä
Koska vaihtoehtoisten sijoitusten markkinoiden mahdollisuuksien ja riskien tunnistaminen vaatii erityisosaamista, ne eivät usein ole yhtä kehittyneitä tai kilpailtuja kuin perinteiset markkinat. Tämä antaa taitavalle managerille tai sijoittajalle mahdollisuuden hyödyntää markkinan epätehokkuuksia parempien tuottojen saavuttamisessa. Erityisen merkittävää tämä voi olla private equity- ja venture capital -sijoituksissa, joissa pääomasijoittajat voivat löytää ja kehittää lupaavia yrityksiä ennen niiden exitointia tai listaamista.
Likviditeettipreemio
Vaihtoehtoiset sijoitukset ovat usein luonteeltaan epälikvidejä, eli niitä ei saa muutettua rahaksi yhtä nopeasti tai yhtä hyvin ehdoin, kuin likvidejä sijoituskohteita. Epälikvidien arvopapereiden tuotto-odotukset ovat likvidejä verrokkejaan korkeampia, koska sijoittajat vaativat kompensaatiota lisääntyneestä riskistä ja tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta.
Likviditeettipreemio mittaa tuottovaateen kasvua, joka aiheutuu siitä, että sijoituskohde on vaikeammin likvidoitavissa, kuin muutoin saman riskiprofiilin omaava likvidi sijoituskohde. Tämä luo mahdollisuuksia sellaiselle sijoittajalle, jonka on mahdollista allokoida osa varallisuudestaan pitkäaikaisiin sijoituskohteisiin. Institutionaalisilla sijoittajilla on yleensä pitkäaikainen sijoitushorisontti, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää vähemmän likvidin markkinan mahdollisuuksia likviditeettipreemion muodossa.
Likviditeettitarpeet on siis arvioitava tarkasti ennen vaihtoehtoisiin sijoituksiin sitoutumista. Sijoitushorisontti on keskeinen tekijä: jos sijoittaja tarvitsee nopeaa pääsyä varoihin, suuret allokaatiot epälikvideihin vaihtoehtoisiin sijoituksiin eivät ole tarkoituksenmukaisia.
Hajautushyödyt
Vaihtoehtoiset sijoitukset voivat tarjota hajautushyötyjä vähentäen salkun kokonaisriskiä ja parantaen näin riskikorjattua tuottoa, sillä niiden tuotto- ja riskiprofiilit poikkeavat usein perinteisistä omaisuusluokista. Hajauttamalla salkkua erilaisiin vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, voidaan vähentää salkun riippuvuutta yksittäisistä markkinasykleistä ja suojautua taloudellisilta shokeilta.
Perinteiset omaisuuslajit, kuten osakkeet ja joukkovelkakirjat, voivat olla vahvasti korreloituneita keskenään erilaisissa markkinatilanteissa, kuten nähtiin esimerkiksi vuoden 2022 voimakkaan inflaatioshokin ja korkojen nousun aikana. Vaihtoehtoiset sijoitukset puolestaan voivat liikkua erisuuntaisesti perinteisten omaisuusluokkien kanssa. Esimerkiksi kiinteistösijoitukset ja infrastruktuurihankkeet voivat tuottaa vakaata kassavirtaa, joka ei ole suoraan sidoksissa osakemarkkinoiden heilahteluihin. Hedge-rahastot puolestaan voivat käyttää strategioita, jotka hyötyvät markkinoiden epävarmuudesta tai laskevasta hintatasosta, mikä lisää salkun hajautushyötyjä entisestään.
Inflaatiosuoja
Monet vaihtoehtoiset sijoitukset tarjoavat luonnollista suojaa inflaatiota vastaan. Näiden omaisuusluokkien arvo nousee usein inflaation myötä, mikä auttaa säilyttämään sijoitusten reaalisen arvon. Esimerkiksi vuokratulot kiinteistösijoituksista ja maksut infrastruktuurihankkeista voivat olla sidottuja inflaatioon, mikä tarjoaa sijoittajille suojaa inflaation vaikutuksia vastaan.
Kassavirtojen ennustettavuus
Vaihtoehtoisten omaisuusluokkien yhtenä tarkoituksena voi olla ennustettavan kassavirran generointi sekä kassavirtojen riippumattomuus listatuista korko- ja osakemarkkinoista. Kiinteistöt ja infrastruktuurihankkeet tuottavat usein vakaita ja ennustettavia kassavirtoja vuokrasopimusten, käyttöoikeussopimusten ja muiden pitkäaikaisten sopimusten kautta. Tämä vakaa kassavirta voi olla erityisen houkuttelevaa institutionaalisille sijoittajille, kuten säätiöille tai eläkerahastoille, joiden toiminnan keskiössä on sijoitustuottojen käyttö toiminnan varsinaiseen tarkoitukseen. On kuitenkin hyvä huomioida, että tietyissä alternatiiviluokissa kassavirtojen ennustaminen voi olla haastavaa tai ne voivat käyttäytyä odottamattomasti.
Miten huomioida vaihtoehtoiset sijoitukset sijoitussuunnitelmassa?
Kun alternatiiveja lähdetään integroimaan osaksi sijoitussuunnitelmaa, on hyvä lähteä liikkeelle perusasioista: minkälaisia tavoitteita sijoitustoiminnalle on, ja mitä vaihtoehtoisilta sijoituksilta haetaan suhteessa muuhun salkkuun.
Sijoitussuunnitelmaan kannattaa määritellä, miten ja mihin vaihtoehtoisiin alternatiiviluokkiin ja vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin voidaan sijoittaa. Alaomaisuusluokille voidaan asettaa tavoite-, minimi- ja maksimipainot ja sulkea osa omaisuuslajeista kokonaan allokaation ulkopuolelle. Allokaatiota suunniteltaessa tulee huomioida esimerkiksi likviditeettiin, kassavirtoihin, tuotto-odotukseen ja riskitasoon liittyvät tarpeet ja rajoitukset.
Lisäksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon sijoituskohteiden oletettu käyttäytyminen eri markkinatilanteissa ja sijoitushorisontin pituus. Vaihtoehtoisten sijoitusten eri alaomaisuuslajeille voidaan myös määritellä erilaisia rooleja, joita voivat olla esimerkiksi inflaatiosuojaus, tuoton vaihtelun tasaaminen, korkean tuoton lähteenä toimiminen tai ennustettavan kassavirran generointi.
Kaipaatko tukea alternatiivisijoittamisen suunnittelussa?
Oletteko miettineet, miten vaihtoehtoiset sijoitukset voisivat parantaa sijoitussalkkuanne? Olemme SFR Advisorsilla olleet mukana luomassa lukuisten institutionaalisten sijoittaja-asiakkaidemme sijoitussuunnitelmia. Vahvan kokemuksemme avulla osaamme integroida alternatiivit osaksi sijoitusprosessia sekä kartoittaa sopivimmat managerit tarpeisiinne. Ota rohkeasti yhteyttä, niin tutustumme tilanteeseenne ja autamme teitä löytämään parhaat ratkaisut.
