Vuoden alku on erinomainen hetki pysähtyä ja tarkastella sijoitustoimintaa kriittisesti sekä peilata sitä ympäröivään maailmaan. Viimeaikaisten trendien ja markkinoiden muutosten myötä esiin voikin nousta haasteita vallitsevalle sijoitusstrategialle ja jopa sen toteuttajiksi valituille varainhoitajille. Tässä tilanteessa on tärkeää arvioida, toimivatko nykyiset lähestymistavat edelleen tehokkaasti sijoitustoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa.
Tässä blogitekstissä SFR Advisors & Research Groupin liiketoiminnan kehityksestä ja strategiasta vastaava Hannu Huuskonen kirjoittaa aiheesta, nostaen esille osaketuottojen polarisoitumisen amerikkalaisten teknologiajättien arvostusten nousun myötä.
Amerikkalaiset teknojätit dominoivat vuonna 2023
Vuoden 2023 osaketuottoja dominoivat jälleen amerikkalaiset teknologiajätit hieman heikomman vuoden 2022 jälkeen. Kymmenen suurimman amerikkalaisyhtiön paino on noussut jo historiallisen korkeaksi, noin 33 %:iin, S&P 500-indeksissä. Samaan aikaan niiden tulososuus indeksissä on kuitenkin pysytellyt melko stabiilina reilussa 20 %:ssa, tarkoittaen suhteellisen arvostustason nousua. Maailman osakkeista (FTSE World) TOP 10-yhtiöiden osuus on noin 28 % (kuva 1). Megayhtiöiden kurssien ja arvostuksen nousun takana on niiden dominoiva markkina-asema ja niiden vahvuudet tämän hetken kenties kuumimmassa AI-megatrendissä. Markkinat uskovat siis näiden kehittyvän entistä vahvemmiksi ja pystyvän kasvattamaan tulostaan lähitulevaisuudessa.
Kuva 1 - Kymmenen suurimman yhtiön osuus S&P 500 ja FTSE World indeksien markkina-arvosta
Vastaavasti kymmenen suurimman amerikkalaisen teknologiajätin paino maailman indeksissä on jo suurempi kuin Kanadan, Ranskan, Kiinan, Iso-Britannian ja Japanin painot yhteensä maailman indeksissä (kuva 2).
Kuva 2 - Amerikkalaisten teknojättien osuus maailman indeksistä. (Hartfordfunds)
Nyt jos koskaan sijoittajan on hyvä miettiä, vastaako tämä haluttua osakesijoittamisen strategiaa ja hajautusta? Mikäli tarkastellaan vastaavia painokeskittymiä ja tulevia tuottoja viimeisen vajaan 40:n vuoden historiassa, on vastaavissa tilanteissa tasapainotetun indeksin seuraavan viiden vuoden vuosituotot olleet selvästi markkina-arvopainotettua indeksiä paremmat (kuva 3, tarkempi analyysi täällä)
Kuva 3 - Painokeskittymät edeltämässä suurimpien osakkeiden heikkoa kehitystä (Hartfordfunds)
Mahdollisuuksia taitaville osakepoimijoille?
Tuottojen polarisoituminen näkyy yksittäisten yhtiöiden kautta selvästi myös teknologiasektorilla. Huolimatta isojen teknojättien vahvasta kurssikehityksestä valtaosa teknologiayhtiöistäkin on selvästi alle vuoden 2021 huippujensa (kuva 4).
Kuvaajasta voi havaita, että niiden yhtiöiden osuus kaikista Nadaq Composite-indeksin yhtiöistä, jotka ovat alas enemmän kuin 25, 50 tai 75 %:ia, on edelleen poikkeuksellisen suuri. Toki näin voi olla hyvästä syystä ja teknologiasektorin kasvuyhtiöistä maksettiin kovia hintoja ennen korkojen nousun alkua.
Vastaavantyyppinen efekti on nähtävissä myös esimerkiksi Helsingin pörssissä, jossa suuri osa yhtiöitä on merkittävästi aiempia huippujaan alempana. Osaketuottojen voimakas eroaminen voi tarjota hyviä mahdollisuuksia osaaville osakepoimijoille markkinatilanteen puolesta ja voi olla hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa osakepoimijoiden mahdollisuudet voittaa indeksit ovat paremmat kuin lähihistoriassa, jolloin markkina-arvopainotettujen indeksien voittaminen on ollut haastavaa.
Kuva 4 - Valtaosa teknologiayhtiöistä on alle vuoden 2021 huippujensa
Vaihtoehtoja markkina-arvopainotetuille indekseille?
Viime aikoina myös suomalaiset varainhoitajat ovat tuoneet aktiivisesti markkinoille indeksirahastoja, joita on helppo käyttää esimerkiksi ETF:ien sijaan. Ne kuitenkin usein ovat sidottuja markkina-arvopainotteisiin indekseihin. Pahimmillaan tämä voi rajoittaa salkunhoidon näkemyksenottoa ja johtaa ”omien tuotteiden” käyttöön, eli aiheuttaa riippuvuusongelman, vaikka itse indeksirahasto olisikin kustannustehokas.
Samaan aikaan esimerkiksi pien- ja arvoyhtiöiden kurssit ovat kehittyneet heikosti globaalin finanssikriisin jälkeen ja avaruudesta voi löytää erityisen halvoilta vaikuttavia markkinoita ja yhtiöitä. Monet ovat verranneet kurssien kehitystä ja syklin vaihetta 2000-luvun alkupuoleen, jolloin teknologiayhtiöt olivat edellisen kerran huomattavan arvokkaita suhteessa arvoyhtiöihin. Tällöin arvoyhtiöt tuottivatkin poikkeuksellisen hyvin seuraavina vuosina.
Itse asiassa tarkastellessa Yhdysvaltain ulkopuolisia markkinoita, voidaan havaita, että arvosijoitukset menestyivät viime vuonna laajaa markkinaa paremmin mm. Japanissa, Manner-Kiinassa sekä amerikkalaisten ja eurooppalaisten pienyhtiöiden keskuudessa. Samaan aikaan fundamentit vaikuttavat edelleen melko terveiltä (toki indeksistä riippuen!) – esimerkiksi amerikkalaisen Russell-pienyhtiöindeksin arvoyhtiöitä edustavan alaindeksin tulosten kertymä on ollut parempi kuin vastaavan kasvuindeksin globaalista finanssikriisistä mitaten. Näin ollen myös fundamenttien puolesta useat arvoindeksit vaikuttavat houkuttelevilta.
Kenelläkään ei ole kristallipalloa tuleviin tuottoihin, mutta historian valossa nyt voisi olla hyvä hetki tarkastella tarkemmin osakesijoittamisen strategiaa ja pohtia varainhoitajavalintoja sen toteuttamiseksi. Osakkeiden tuottojen voimakas eroavaisuus sekä esimerkiksi edellä kuvattujen sijoitustyylien heikko historiallinen menestys ei ole tietenkään tae tulevasta, mutta historiallisesti sijoitustyylit ovat olleet tuotoiltaan melko keskihakuisia ja on hyvin mahdollista, että näin käy tälläkin kertaa.
Hyvää alkanutta vuotta 2024!
Tarvitsetko apua sijoitussuunnittelussa tai varainhoitajien valinnassa?
Me SFR Advisorsilla tarjoamme mielellämme palveluitamme ja syvällisempiä ajatuksia niin yllä oleviin kysymyksiin, sijoitussuunnitteluun kuin varainhoitajien tehokkaaseen valintaan liittyen. Voit lukea palveluistamme lisää täältä!
